Virasto on poikkeuksellisesti kiinni perjantaina 7.12. sekä joulun ja uudenvuoden välipäivinä 27-31.12.
Kiinteistöhuolto päivystää ympäri vuorokauden numerossa 0295 338 400.
Kutsumme Suomenlinnan asukkaat ja linnoituksessa työskentelevät joulupuurolle ja glögille Levyhalliin B5. Puurokattila on lämpimänä tiistaina 4.12. kello 15-18.
Juhlistamme puuropöydässä yhdessä joulukauden käynnistymistä Suomenlinnassa. Poikkea Levyhallissa ja nauti lautasellinen höyryävää puuroa rennossa tunnelmassa.
Suomenlinnan ala-asteen teatterikerho tuo paikan päälle Levyhalliin ”Tonttukoneen”, joka käynnistyessään esittää jouluista yllätysohjelmaa. Joulun alla myös tonttu on nähty Levyhallin kulmilla… Puuhapöydässä valmistuvat jouluaskartelut.
Suomenlinnan hoitokunta
Suomenlinnassa vietetään Linnoituksen joulua 1.12.2018–6.1.2019. Talvinen tunnelma, monipuolinen ohjelma sekä kahvilat, ravintolat ja museot kutsuvat kävijöitä merimatkalle maailmanperintökohteeseen.
Linnoituksen joulun avajaisviikonloppuna pääsee muun muassa seuraamaan suosittua Linnoitustontun reittiä, osallistumaan opastetulle Kaarle-tontun kierrokselle sekä vierailemaan Ehrensvärdin kotimuseoon, Suomenlinna-museoon ja Sotamuseoon.
– Linnoituksen joulun ohjelmaa on järjestetty jo monena vuonna yhteistyössä Suomenlinnan yrittäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Linnoitustontun reittiä on voinut seurata jo vuodesta 2006 lähtien, ja se on muodostunut monille kävijöille ja asukkaille perinteeksi, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan tapahtumakoordinaattori Paula Lappalainen.
Omatoiminen Linnoitustontun reitti on avoinna loppiaiseen saakka. Kaarle-tontun opastamana reitin pääsee kiertämään joulukuussa lauantaisin. Sotamuseo ja Suomenlinna-museo ovat avoinna ympäri vuoden, ja Suomenlinnan Lelumuseoon pääsee kesäkauden ohella vierailemaan joulukuun alusta loppiaiseen saakka. Lelumuseon vierailun yhteydessä voi nauttia Café Samovarbarin kotona leivotuista herkuista.
Joulun aikaan Suomenlinnassa järjestetään monia konsertteja sekä joululaulutilaisuuksia. Lisäksi linnoituksessa pääsee kurkkaamaan taiteilijoiden työhuoneisiin ja tekemään jouluostoksia.
Katso kaikki Linnoituksen joulun ajan tapahtumat ja aukiolot Suomenlinnan tapahtumakalenterista.
Tervetuloa nauttimaan Linnoituksen joulusta!
#linnoituksenjoulu #suomenlinna #linnoitustontunreitti
Lisätiedot
Suomenlinna on historiallinen merilinnoitus ja Unescon maailmanperintökohde. Linnoitus on Suomen suosituimpia matkailukohteita, jossa vierailee vuosittain noin miljoona kävijää. Suomenlinna on myös kaupunginosa, jossa asuu noin 800 helsinkiläistä.
Maailmanperintökohteet Suomenlinna ja Vanha Rauma sijaitsevat loistavilla paikoilla. Sijainti on vaikuttanut kohteiden syntyyn, niiden säilymiseen ja elinvoimaisuuteen.
Rauma syntyi keskiajalla merestä ja kaupankäynnistä sekä fransiskaaniluostarista. Kaupungilla oli hyvä satama, ja sen edustalla aukeava meri tarjosi hyvät kulkuyhteydet. Kaupunki oli helppo rakentaa tukevalle hiekkapohjalle.
Sveaborgin bastionilinnoitus perustettiin vuonna 1748 turvaamaan Ruotsin heikentynyttä valta-asemaa vahvistuvaa Venäjää vastaan. Suomenlahdelle työntyvät Susisaaret antoivat hyvän mutta työlään lähtökohdan linnoitustöille.
Vanhassa Raumassa asutaan ja tehdään kauppaa kuten koko sen historian ajan. Vanhan Rauman arvo maailmanperintökohteena perustuu osittain autenttiseen elävään yhdyskuntaan, jossa asuminen, liike-elämä ja työnteko lomittuvat toisiinsa.
Suomenlinna on sotilasarkkitehtuurin merkkiteos. Se edustaa aikakautensa yleisiä linnoitusperiaatteita, joiden mukaan paikalliset olosuhteet määräsivät linnoituksen muodon ja laadun. Suomenlinna ei odota enää vieraan laivaston raakapuiden ilmestymistä horisonttiin, mutta se on kuitenkin yhä osa uskottavaa puolustusta. Saarilla on Merisotakoulu, ja vanhoissa kasarmirakennuksissa asuu armeijan palveluksessa olevia. 1700-luvulla rakennetut telakka-altaat ovat edelleen käytössä. Vangitkin ovat yhä keskeisessä asemassa Suomenlinnan rakentamisessa ja korjaamisessa.
Helsinki ja Suomenlinna ovat eläneet erilaisissa symbiooseissa historiansa aikana. Kustaa Vaasan perustama Helsinki kituutteli kaksisataa vuotta, kunnes linnoitusta ryhdyttiin rakentamaan. Linnoitus elätti kaupunkia, ja kaupunki puolestaan ruokki linnaketta. Nyt kaupunki ruokkii Suomenlinnaa vierailijoilla. Helsinki on muodostunut yhä suositummaksi matkailukohteeksi.
Suomenlinna on osa maan vilkkainta kaupunkia ja liikenteellistä solmukohtaa. Näin Helsingin majoitus- ja muut palvelut tekevät Suomenlinnaan matkustamisesta yksinkertaista.
Suuret kävijämäärät kuluttavat yhä enemmän linnoitusta. Jos Suomenlinna olisi syrjemmällä se ei samalla tavalla houkuttelisi kävijöitä ja sen yleinen tunnettavuus olisi pienempi. Samalla tietysti kaupungin ja linnoituksen vahva kohtalonyhteys puuttuisi. Suomenlinnasta on muodostunut vahva osa Helsinki- ja koko Suomi-kuvaa, johon halutaan panostaa.
Pieni merimatka luo hienon ja rauhoittavan siirtymisen kaupungin keskustan ja Suomenlinnan välillä. Merimatka korostaa alueen erityislaatuisuutta. Merimatka vie aikaa ja hidastaa arkipäivää, mutta ei vaikeuta sitä kohtuuttomasti.
Rauma sijaitsee noin kolmen tunnin automatkan päässä pääkaupungista. Matka ei ole mahdoton, muttei edestakaiseksi päivämatkaksi kovinkaan rentouttava. Tämä lisää yöpymistarvetta, mikä edistää majoituspalveluiden käyttöä. Suomenlinnaan voi matkailija lähteä näppärästi muun Helsingin-matkailun ohella, Vanha Rauma -vierailu vaati enemmän lähtemisen vaivaa.
Pieni merimatka on ollut osaltaan auttamassa Suomenlinnan säilymisessä. Jos Suomenlinna olisi kantakaupungissa kiinni, olisi siihen kohdistunut jo varhaisessa vaiheessa voimakas rakentamispaine, ja se olisi todennäköisesti rakennettu osittain täyteen ennen kuin se olisi tunnustettu yleisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi.
Vanhan Rauman katulinjat pohjautuvat osittain yhä vieläkin vuoden 1682 suurpaloa edeltäneeseen kaupunkirakenteeseen. 1800-luvun loppupuolen purjelaivakauden huippuvuosien tuoma vauraus näkyy Vanhan Rauman talojen julkisivuissa ja salien kaakeliuuneissa.
Meri ja kauppa tarjoavat vieläkin monelle elannon. Rauman etäisyys suuriin liikekeskuksiin on osaltaan säilyttänyt monet Vanhan Rauman liikkeet elinvoimaisina. Erikoistavarakauppa on pärjännyt, kun paikalliset ovat käyttäneet kotikaupunkinsa liikkeiden palveluja. Nyt erikoistavarakaupassa nettikauppa ja kilpailun kiristyminen asettavat haasteita Vanhan Rauman liikkeille.
Matkailijamäärien kasvu lisäisi luonnollisesti kassavirtaa. Suomenlinnassa on tehty hyvää työtä matkailijamäärien kasvattamiseksi sesonkiaikojen ulkopuolella. Vanhan Rauman matkailijamääriä pystyttäisiin lisäämään jokaisena vuodenaikana huomattavasti ilman, että Vanha Rauma menettäisi ominaispiirteitään.
On perin onnellista, että Suomenlinnan kupeeseen kasvoi nykyinen elinvoimainen pääkaupunkimme. Mikäli iso linnakesaariryhmä kaikkine Suomenlinnan rakennuksineen, alueineen ja historioineen sijaitsisi jossain syrjäisemmässä Suomen kolkassa, olisi sen säilyttäminen paljon vaikeampaa.
Suomenlinnaa on korjattu hyvin laadukkaasti sen ominaispiirteitä vaalien. Tämän ovat mahdollistaneet muun muassa aktiivinen käyttö ja toimivuus osana pääkaupunkia. Lähes kahdeksansadan vuokralaisen ja kymmenien osaajien löytyminen Helsingissä on mahdollista, toisin kuin syrjemmällä.
Sijainniltaan hieman syrjässä olevia paikkoja, vaikka Etelä-Suomessa ovatkin, ovat esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemat Sunilan asuinalue ja Paimion parantola. Kummatkin ovat kansainvälisesti ihailtuja kohteita, joihin hakeutuvat arkkitehtuurista kiinnostuneet ympäri maailmaa. Näiden jalostaminen arvonsa edellyttämiksi elinvoimaisiksi paikoiksi, joilla olisi paljon annettavaa myös matkailijoille, vaatii resursseja, aikaa ja vaivaa sekä riittävää halua ja päämäärätietoisuutta.
Vanhassa Raumassa sotien jälkeinen vauraus ja tehokkuus olisivat voineet lanata talot uuden tieltä. Näin on tapahtunut monissa muissa puukaupungeissa, ja tämä jatkuu osittain yhä edelleen.
Vanhan Rauman pelastumiseen tärkeimmät tekijät olivat, että kaupungilla oli maankohoamisen ansiosta tilaa laajentua muualle ja pienille yksityisomisteisille tonteille oli vaikea rakentaa riittävän kannattavasti.
Esimerkiksi Uudenkaupungin ruutukaavan suuret porvaristalot pystyttiin korvaamaan tehokkaasti lamelli- ja pistekerrostaloilla. Vanhan Rauman modernisoimiseksi riitti kuitenkin vain näyteikkunoiden laajentamiset ja sisätilojen kuorruttamiset lastulevyillä ja muovimatoilla.
Vanhan Rauman asuintalot ovat pysyneet vakituisen asumisen käytössä. Taloja ei ole juuri ostettu vapaa-ajanasunnoiksi toisin kuin monissa muissa Etelä-Suomen puukaupungeissa. Näin alueen elävyys ja autenttisuus käytön suhteen ovat säilyneet. Toisaalta vakituisessa asuinkäytössä vaatimustaso helposti kasvaa. Näin vanhan rakennuksen mukavuutta ja varustelua ryhdytään parantamaan mahdollisesti hävittäen historiallisia arvoja. Näihin haasteisiin on pystyttävä vastaamaan myös jatkossa hyvällä suunnittelulla ja laadukkaalla suunnittelun ja rakentamisen ohjauksella.
Tutkimusten mukaan Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa. Tämä vaikuttaa molempien kohteiden säilyttämisen edellytyksiin. Kuumat tai sateiset kesät sekä leudot ja tuuliset talvet rasittavat rakennuksia ja kuluttavat viheralueita ja maastoa. Tarvitaan uudenlaisia toimia, toimintamalleja ja todennäköisesti myös teknisiä ratkaisuja suojelun toteuttamiseen.
Kohteiden sijainti on osaltaan edistänyt sekä Suomenlinnan että Vanhan Rauman säilymistä ja kehittymistä koko maailmaa kiinnostavina alueina. Kohteiden sijainti tarjoaa upeita mahdollisuuksia niille myös jatkossa.
Henri Raitio
Kirjoittaja on Rauman kaupungin kaavoitusarkkitehti ja Vanhan Rauman erityiselimen esittelijä, joka vastaa maailmanperintöalueen suunnittelun ohjauksesta ja kaupunkikuvasta.
Raitio toimi virkavapaallaan 6.3.-2.11.2018 Suomenlinnan hoitokunnan restaurointiarkkitehtina.
Suomenlinnan hoitokunnan virasto on poikkeuksellisesti suljettu maanantaina 3.12.2018 klo 8.00-16.15.
Kiinteistöhuolto päivystää kiireellisiä tapauksia varten vuorokauden ympäri numerossa 0295 338 400.
Tiistaina 30.10.2018 pidetiin Tenalji von Fersenissä Suomenlinnan hoitokunnan järjestämä asukasilta. Tilaisuudessa olivat puhumassa Stadiluotsi Jarkko Laaksonen Helsingin kaupungilta sekä johtaja Ulla Räihä, kehittämispäällikkö Petteri Takkula ja kiinteistö- ja taloussihteeri Terhi Riihimäki Suomenlinnan hoitokunnalta. Asukkailla oli mahdollisuus lähettää etukäteen kysymyksiä tilaisuutta varten ja nämä koostettiin vastauksineen yhteen tilaisuudessa esille tulleiden kysymysten kanssa. Löydät asiakirjan täältä.
Suomenlinnan hoitokunnan virasto on poikkeuksellisesti suljettu maanantaina 10.12.2018 klo 8.00-12.00 henkilöstötilaisuuden vuoksi. Kiinteistöhuolto päivystää vuorokauden ympäri numerossa 0295 338 400.
Suomenlinnan hoitokunta tulee vuonna 2019 siirtämään asukasviestintää verkkosivujensa vuokralaisosioista kohdennettuun vuokralaisten omaan extranet-sivustoon. Ilmoitustaulutiedottaminen rakennuksen C40 edessä ja asuinrakennusten ala-auloissa tulevat pysymään ennallaan.
Otettuasi asukkaana extranetin käyttöön saat paljon tietoa yhdestä paikasta. Esimerkiksi hoitokunnan tiedotteet, yhteystiedot, aukioloajat, asukasopas sekä lautta-aikataulut löytyvät jatkossa keskitetysti samasta paikasta. Lisäksi asukkaat saavat sivustolle keskustelupalstan, jota kautta vaihtaa ajatuksia. Kirjautumistunnukset ovat henkilökohtaiset ja sivustolla toimitaan omalla nimellä.
Sivuston suunnittelu on käynnissä ja nyt asukkailla on mahdollisuus tulla mukaan suunnitteluun! Rakennamme sivuston asukkaita varten, joten haluamme kuulla sinun ideoitasi ja ajatuksiasi siitä, mitä sivustolla tarvitaan ja pitää olla. Mikä asia helpottaisi sinun arkeasi Suomenlinnassa? Mitä tietoja sinä asukkaana etsit Suomenlinnassa asumiseen liittyen, jotka voisimme lisätä tälle samalle sivustolle?
Kerro ideasi 6.1.2019 mennessä osoitteeseen vuokralaiset@suomenlinna.fi.
Suomenlinnan hoitokunta, viestintäpäällikkö Laura Klefbohm, puh. 0295 338 391
Suomenlinnan hoitokunta, kiinteistö- ja taloussihteeri Terhi Riihimäki, puh. 0295 338 366
Iloisia uutisia ympäristölle! Kauan kaivattu muovipakkausten keräys alkaa Suomenlinnassa tammikuussa viikolla 3.
Muovipakkausten keltaisia keräysastioita tuodaan asukkaiden käytössä olevista jätepisteistä kaikkiaan 11:een. Katso kartasta, mihin jätepisteisiin muovinkierrätysastiat tammikuussa tuodaan.
Voit vaikkapa aloittaa uuden vuoden laittamalla muovipakkauksia talteen jo ennakkoon tulevaa keräystä varten. Muistathan, että keräys koskee nimenomaan muovisia pakkauksia, ei muuta muovia.
Muovinkeräysastiat tunnistat keltaisesta väristä. Kuvallisiin jäteastiasuojiin tulee muovinkeräyksen käynnistymisen myötä uudet lajitteluohjeet sekajätteelle ja muoville. Muovipakkausten keräyksen järjestämisestä vastaa HSY.
Kierrättämällä säästät raaka-aineita ja energiaa. Oikein lajitellut ja palautetut pakkausmuovijätteet voidaan hyödyntää raaka-aineena uusien tuotteiden valmistamisessa.
Uusiomuovista valmistetaan mm. jätesäkkejä, kauppakasseja, kukkaruukkuja, putkia ja levyjä. Kun muovin valmistukseen ei käytetä uutta öljyä, säästyy niin energiaa kuin arvokkaita luonnonvaroja.
On arvioitu, että muovintuotanto ja muovijätteen poltto aiheuttavat vuosittain maailmanlaajuisesti noin 400 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Jos maailman kaikki muovijäte kierrätettäisiin, saatu säästö vastaisi 3,5:tä miljardia tynnyriä öljyä vuodessa.
Pakkausmuovikeräykseen kuuluvat ne muovipakkaukset, jotka ovat alun perin olleet jonkin tuotteen pakkauksia eli muovisia rasioita, kääreitä, purkkeja, pusseja tms.
Pakkausten tulee olla tyhjiä, puhtaita ja kuivia. Pakkaukset ovat kyllin puhtaita, kun niistä ei aiheudu hajuhaittoja.
Korkit ja kannet laitetaan erillisinä keräysastiaan. Eri muovilaatuja ei saa laittaa sisäkkäin.
Muovinkeräykseen ei kuulu PVC-muovi, joka voi pilata kierrätettävän muovierän. PVC-muovin tunnistaa 03-merkinnästä.
Erittäin likaiset tai metallia sisältävät muovipakkaukset kuuluvat sekajätteeseen.
Vaarallisten aineiden jäämiä, kuten maalia, kemikaaleja tai öljyjä sisältävät purkit ja tölkit tulee viedä vaarallisen jätteen keräykseen. Lääkkeiden jäämiä sisältävät purkit palautetaan apteekkiin.
Muoviset esineet, kuten lelut, keittiötarvikkeet, hammasharjat tms. eivät ole pakkauksia, vaan kuuluvat sekajätteeseen.
Hoitokunnalle on tullut kyselyjä koskien leikkipuistojen talvikunnossapitoa.
Kaupungin leikkipuistoissa ei ole talvikunnossapitoa, eli alueita ei hiekoiteta eikä niissä tehdä lumitöitä. Iskua vaimentavat alustat ovat talviaikana usein jäässä eivätkä siksi toimi tarkoitetulla tavalla. Siksi leikkipuistoista vastaava Helsingin kaupunki ei kannusta leikkivälineiden käyttämiseen talviaikaan.
Leikkipuistoja ei hiekoiteta, koska terävä sepeli voi vahingoittaa sekä käyttäjiä että leikkivälineitä ja leikkipaikkojen alustoja. Sepeli on myös hankala poistaa talven jäljiltä.
Leikkipuistojen kunnossapidosta ja leikkivälineiden turvallisuudesta vastaa Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungilla on Suomenlinnan hoitokunnan kanssa sopimus, jonka mukaan hoitokunta vastaa esimerkiksi leikkipuistojen roskien keräämisestä, nurmikon leikkaamisesta ja haravoimisesta.
Kaikki leikkipuistoon liittyvät huomiot ja puutteet voi osoittaa suoraan Helsingin kaupungille.
Kauan odotettu muovipakkausten keräys on alkanut ja muoville tarkoitetut keräysastiat tuodaan jätepisteisiin 9.1.
Muovinkeräysastiat tunnistat keltaisesta väristä ja ne löytyvät kaikkiaan 11:sta asukkaiden käytössä olevasta jätepisteestä. Astiat ovat käyttövalmiita heti, kun ne ovat sijoitettuna jätepisteisiin. Katso kartasta, mihin jätepisteisiin muovinkeräysastiat tuodaan.
Kuvallisiin jäteastiasuojiin tulee helmikuussa uudet lajitteluohjeet sekajätteelle ja muoville. Muovipakkausten keräyksen järjestämisestä vastaa HSY.
Astiat tyhjennetään ensimmäisen kerran keskiviikkona 23.1. ja tämän jälkeen joka toinen viikko aina keskiviikkoisin. Kerättävän muovin määrää seurataan ja muutoksia tehdään sen mukaan, miten muovia kertyy.
Tarkemmat ohjeet muovipakkausten kierrätykseen löydät aikaisemmasta tiedotteesta täältä.
Maailmanperintökohde Suomenlinnassa vieraillaan yhä enemmän linnoituksen kulttuuritarjonnan vuoksi. Vuonna 2018 Suomenlinnan kuuden museon vierailijamäärä nousi jälleen ennätykseensä; viime vuonna museoissa kävi noin 262 000 ihmistä.
Linnoituksen tapahtumat keräsivät niin ikään reilusti kävijöitä. Esimerkiksi jo vuosittaiseksi perinteeksi muodostunut sadonkorjuujuhla Viaporin Kekri sai marraskuussa noin 6 000 kävijää liikkeelle ja Linnoitustontun reitti joulun aikaan noin 2 000 tonttuilijaa. Viime vuoden menestyksiin kuuluu nykytaideteos ŠamaŠ, joka toi yli 10 000 ihmistä syksyiseen Suomenlinnaan.
– Suomenlinnaa kehitetään kestävän matkailun strategian sekä hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Talvikauden palvelujen kehittäminen ja kävijämäärien tasaaminen ympärivuotisemmaksi ovat keskeisiä tavoitteita. Talvikaudella yhä useampi palvelu on avoinna, ja monipuolinen tarjonta palvelee kävijöiden lisäksi asukkaita ja työntekijöitä, kertoo Suomenlinnaa hallinnoivan valtion viraston, Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula.
– On tosi hienoa, että ihmiset saapuvat vuosi vuodelta yhä enemmän nauttimaan linnoituksesta ja sen palveluista ympäri vuoden. Tälläkin hetkellä luminen linnoitus on kuin talven valkoinen ihmemaa.
Kaikkiaan merilinnoituksessa vieraili vuonna 2018 noin 1 090 000 ihmistä, joista vajaa 290 000 talvikaudella. Talvikauden kuukausien kävijämäärät jatkavat kasvuaan, ja esimerkiksi huhtikuu ja marraskuu olivat viime vuonna vilkkaita kuukausia.
Kävijöitä saapuu merilinnoitukseen niin Suomesta kuin ulkomailta. Talvikauden kävijät ovat tutkimusten mukaan pääosin ulkomaisia matkailijoita, mutta myös ihmiset kotimaasta ja pääkaupunkiseudulta tulevat yhä enemmän nauttimaan maailmanperintökohteen rauhasta ja maisemista talvisaikaan.
Maailmanperintökohde Suomenlinnan kävijöitä houkuttelevat historia, kulttuuri, luonto ja merellisyys. Merilinnoituksessa voi käydä opastetulla kävelykierroksella, nauttia taide- ja tapahtumatarjonnasta sekä syödä hyvin useissa ravintoloissa ja kahviloissa. Linnoituksessa on myös esimerkiksi hostelli, kesäteatteri ja taidekäsityöläisten työhuoneita. Osa museoista palvelee ympäri vuoden ja osa toukokuun alusta syyskuun loppuun. Lisäksi linnoitukseen saavutaan muun muassa ulkoilemaan, luokkaretkeilemään sekä juhlimaan ja kokoustamaan Suomenlinnan hoitokunnan vuokraamiin tiloihin.
Viime vuonna Suomenlinnassa vietettiin merkkivuotta linnoituksen sata vuotta kestäneen suomalaisen kauden kunniaksi. Merkkivuoden vuoksi esimerkiksi linnoituksen karsserisiiven kuolemaantuomittujen vankisellit avautuivat vuosikymmenien jälkeen yleisölle.
Suomenlinna on historiallinen merilinnoitus ja yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta. Suomenlinna on yksi Helsingin kaupunginosista, jossa asuu noin 800 ihmistä ja työskentelee vuodenajasta riippuen 400-500 ihmistä.
Maailmanperintökohde Suomenlinnassa vieraillaan yhä enemmän linnoituksen kulttuuritarjonnan vuoksi. Vuonna 2018 Suomenlinnan kuuden museon vierailijamäärä nousi jälleen ennätykseensä; viime vuonna museoissa kävi noin 262 000 ihmistä.
Linnoituksen tapahtumat keräsivät niin ikään reilusti kävijöitä. Esimerkiksi jo vuosittaiseksi perinteeksi muodostunut sadonkorjuujuhla Viaporin Kekri sai marraskuussa noin 6 000 kävijää liikkeelle ja Linnoitustontun reitti joulun aikaan noin 2 000 tonttuilijaa. Viime vuoden menestyksiin kuuluu nykytaideteos ŠamaŠ, joka toi yli 10 000 ihmistä syksyiseen Suomenlinnaan.
– Suomenlinnaa kehitetään kestävän matkailun strategian sekä hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Talvikauden palvelujen kehittäminen ja kävijämäärien tasaaminen ympärivuotisemmaksi ovat keskeisiä tavoitteita. Talvikaudella yhä useampi palvelu on avoinna, ja monipuolinen tarjonta palvelee kävijöiden lisäksi asukkaita ja työntekijöitä, kertoo Suomenlinnaa hallinnoivan valtion viraston, Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula.
– On tosi hienoa, että ihmiset saapuvat vuosi vuodelta yhä enemmän nauttimaan linnoituksesta ja sen palveluista ympäri vuoden. Tälläkin hetkellä luminen linnoitus on kuin talven valkoinen ihmemaa.
Kaikkiaan merilinnoituksessa vieraili vuonna 2018 noin 1 090 000 ihmistä, joista vajaa 290 000 talvikaudella. Talvikauden kuukausien kävijämäärät jatkavat kasvuaan, ja esimerkiksi huhtikuu ja marraskuu olivat viime vuonna vilkkaita kuukausia.
Kävijöitä saapuu merilinnoitukseen niin Suomesta kuin ulkomailta. Talvikauden kävijät ovat tutkimusten mukaan pääosin ulkomaisia matkailijoita, mutta myös ihmiset kotimaasta ja pääkaupunkiseudulta tulevat yhä enemmän nauttimaan maailmanperintökohteen rauhasta ja maisemista talvisaikaan.
Maailmanperintökohde Suomenlinnan kävijöitä houkuttelevat historia, kulttuuri, luonto ja merellisyys. Merilinnoituksessa voi käydä opastetulla kävelykierroksella, nauttia taide- ja tapahtumatarjonnasta sekä syödä hyvin useissa ravintoloissa ja kahviloissa. Linnoituksessa on myös esimerkiksi hostelli, kesäteatteri ja taidekäsityöläisten työhuoneita. Osa museoista palvelee ympäri vuoden ja osa toukokuun alusta syyskuun loppuun. Lisäksi linnoitukseen saavutaan muun muassa ulkoilemaan, luokkaretkeilemään sekä juhlimaan ja kokoustamaan Suomenlinnan hoitokunnan vuokraamiin tiloihin.
Viime vuonna Suomenlinnassa vietettiin merkkivuotta linnoituksen sata vuotta kestäneen suomalaisen kauden kunniaksi. Merkkivuoden vuoksi esimerkiksi linnoituksen karsserisiiven kuolemaantuomittujen vankisellit avautuivat vuosikymmenien jälkeen yleisölle.
Suomenlinna on historiallinen merilinnoitus ja yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta. Suomenlinna on yksi Helsingin kaupunginosista, jossa asuu noin 800 ihmistä ja työskentelee vuodenajasta riippuen 400-500 ihmistä.
Suomenlinnan hoitokunta siirtää vuoden 2019 aikana asukasviestintää verkkosivujensa vuokralaisosioista kohdennettuun vuokralaisten omaan extranet-sivustoon. Ilmoitustaulutiedottaminen rakennuksen C40 edessä ja asuinrakennusten ala-auloissa pysyvät ennallaan.
Otettuasi asukkaana extranetin käyttöön saat paljon tietoa yhdestä paikasta. Esimerkiksi hoitokunnan tiedotteet, yhteystiedot, aukioloajat, asukasopas sekä lautta-aikataulut löytyvät jatkossa keskitetysti samasta paikasta. Lisäksi asukkaat saavat sivustolle keskustelupalstan, jota kautta vaihtaa ajatuksia. Kirjautumistunnukset ovat henkilökohtaiset ja sivustolla toimitaan omalla nimellä.
Sivuston suunnittelu on käynnissä ja uusi sivusto tarvitsee arvoisensa nimen. Kerro sinä se meille! Valituksi tulleen nimen ehdottaja palkitaan Ehrensvärd-seuran järjestämällä yksityisellä opastetulla Suomenlinna-kierroksella voittajan valitsemana ajankohtana. Opaskierroksella pääset tutustumaan kotisaareesi syvemmin sekä vierailemaan kohteissa, joihin ei tavallisesti ole pääsyä. Kierroksen sisällöstä voi esittää toiveita etukäteen ja voittaja saa ottaa kierrokselle mukaansa viisi ystävää.
Kerro nimiehdotuksesi 15.2.2019 mennessä osoitteeseen vuokralaiset@suomenlinna.fi. Kirjoita viestin otsikoksi Nimikilpailu. Voittajan valitsevat Suomenlinnan hoitokunnan isännöitsijä sekä kiinteistö- ja taloussihteeri.
Osallistu pian!
Suomenlinnan hoitokunta, viestintäpäällikkö Laura Klefbohm, puh. 0295 338 391
Suomenlinnan hoitokunta, kiinteistö- ja taloussihteeri Terhi Riihimäki, puh. 0295 338 366
Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen puheenjohtaja, valt.tri Petri Sipilä esitelmöi Suomenlinnan Susisaaressa olevan vetotelakan vaiheista torstaina 14.2. klo 17.45 alkaen. Paikka on Suomenlinnan Paarlastihuone, Suomenlinna C 40. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen on vapaa pääsy. Esityksen jälkeen on aikaa keskustelulle.
Susisaaren vetotelakka toimi yli 50 vuotta saman yrittäjän vetämänä venetelakkana, aina viime vuoteen saakka. Aiemmin se toimi Valtion laivatelakan ja Valmet Oy:n korjaustelakkana, missä huollettiin mm. merivoimien kalustoa. Telakan perusti Venäjän tykistö 1890-luvulla omaan käyttöönsä. Esitys perustuu alustajan viime vuoden lopulla valmistuneeseen historiaselvitykseen, ja siinä valotetaan telakka-alueen vaiheita 1700-luvun puolivälistä nykypäivään.
Tilaisuuteen ei tarvitse erikseen ilmoittautua.
Suomenlinna on kaikkien omaisuutta, ja siksi kaikilla on osansa myös sen suojelussa. Suomenlinnan hoitokunta järjestää tänä vuonna työpajoja, joihin kutsutaan kaikki mukaan pohtimaan konkreettisia keinoja, joilla Suomenlinnan maailmanperintökohdetta kehitetään tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Työpajojen pohjalta laaditaan toimenpideohjelma linnoituksen tulevaisuutta varten. Ohjelma on osa Suomenlinnan hoito- ja käyttösuunnitelmaa.
– Mitä sinä voit tehdä Suomenlinnan hyväksi? Mitä toivot Suomenlinnasta vastaavien viranomaistahojen tekevän? Toivomme, että mahdollisimman moni Suomenlinnasta kiinnostunut tulee työpajoihin pohtimaan, millä käytännön keinoilla maailmanperintökohdetta kehitetään ja suojellaan. Linnoitus on eri asioita eri ihmisille: siellä sijaitsee koti, koulu, työpaikka, suosikkiravintola tai -kahvila tai -teatteri. Joku tulee nauttimaan Suomenlinnan luonnosta, joku historian siipien havinasta. Haluamme kuulla, mikä Suomenlinnassa on tärkeää kellekin ja miten se toteutuu, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan rakennuttajapäällikkö Anu Ahoniemi.
– Työpajojen pohjalta laaditaan toimenpiteitä, joilla Suomenlinnaa kehitetään tulevaisuudessa. Hoito- ja käyttösuunnitelmatyö tähtää siihen, että myös tulevat sukupolvet saavat nauttia hyvinvoivasta Suomenlinnasta. Meille on hyvin tärkeää, että toimenpiteitä kehittää mahdollisimman runsaslukuinen ja monipuolinen joukko ihmisiä.
Toimenpiteet perustuvat Suomenlinnan tulevaisuuden suuntaviivoihin, jotka 450 ihmistä laati viime vuonna yli 30 työpajassa ja tapaamisessa. Suuntaviivojen teemoiksi valikoituivat tältä pohjalta neljä teemaa: kaikkien Suomenlinna, historian merkitys ja paikan henki, Suomenlinna Helsingin kaupunginosana sekä palvelut Suomenlinnassa. Näitä suuntaviivoja viedään konkreettisemmalle tasolle neljässä työpajassa talven ja alkukevään aikana.
Kaikki työpajat järjestetään Suomenlinnassa. Ensimmäinen pidetään 6.2.2019 kello 16.30-18.30. Tilaisuudessa on kahvitus, mistä syystä pyydetään ilmoittautumisia. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä.
Osallistua voi myös kommentoimalla verkossa osoitteessa www.suomenlinnanhoitokunta.fi/hks.
Tämä verkostoissa tehtävä yhteistyö muodostaa Suomenlinnan hoito- ja käyttösuunnitelman, johon sisältyy myös verkkosivuilta löytyvä, laaja historian ja nykytilanteen kartoitus. Suunnitelman projektiryhmä koostuu Suomenlinnaa hallinnoivan valtion viraston, Suomenlinnan hoitokunnan sekä Museoviraston työntekijöistä.
Runsasluminen talvi ja vaihtelevat sääolosuhteet ovat keränneet katoille suuret määrät lunta ja jäätä, jotka pudotessaan voivat olla hengenvaarallisia.
Kiinnitäthän erityistä huomiota varovaisuuteen liikkuessasi kiinteistöjen läheisyydessä ja vältä turhaa liikkumista näillä alueilla.
Hoitokunta on puomittanut ja merkinnyt alueita, joissa putoavan jään tai lumen uhka on, mutta vaihtelevat sääolosuhteet muuttavat tilannetta jatkuvasti. Jos huomaat katolla mahdollista vaaraa aiheuttavaa lunta tai jäätä, voit ilmoittaa siitä kiinteistötyönohjaajalle Niko Gesellelle. Ilmoituksen yhteyteen on hyvä liittää valokuva, joka helpottaa paikan kohdentamisessa.
OMG! voiko olla siistimpää työpaikkaa, kuin Suomenlinna? Näin ajattelin monesti aloitettuani puutarhurina Suomenlinnan hoitokunnassa keväällä 2011. Alanvaihdoksen ja puutarhurin koulutuksen läpikäytyäni olin innoissani uudesta ammatista ja onnellinen työllistymisestäni heti koulutuksen jälkeen. Edellisessä ammatissani ravintola-alalla työskentelin Suomenlinnassa ravintolassa, joten linnoitus ja monet työkaverinikin olivat minulle jo valmiiksi tuttuja.
Suomenlinnan hoitokunnassa työskentelee seitsemän puutarhuria ympäri vuoden. Apunamme työskentelee kesäkaudella muutamia kausityöntekijöitä sekä ajoittain vankeja Suomenlinnan avovankilasta.
Maisemanhoidon ja puhtaanapidon tehtävissä työskentelee myös joukko vapaaehtoisia; Helsingin Kaupungin puistokummit voivat tulla itsenäisesti keräämään roskia, haravoimaan syksyn lehtiä tai osallistumaan erilaisiin talkoisiin. Myös Suomenlinnan hoitokunnan työntekijöille on järjestetty talkoopäiviä, ja vuodesta 2015 lähtien Suomenlinnassa on järjestetty kansainvälinen World Heritage Volunteers -vapaaehtoistyöleiri, jossa tehdään puutarhureiden ohjauksessa erilaisia maisemanhoidollisia töitä eripuolilta maailmaa tulleiden vapaaehtoisten nuorien kanssa.
Monet mieltävät puutarhurin työn lähinnä kukkien istuttamiseksi ja nurmikon leikkaamiseksi, mutta vaihtelevaan työhön Suomenlinnassa kuuluu paljon muutakin. Kun kerron jollekulle olevani puutarhuri Suomenlinnassa, yleensä ensimmäiseksi minulta kysytään, että ’mitä te sitten talvella teette?’
Ainutlaatuisessa linnoitusympäristössä riittää hoidettavaa ja vaalittavaa. On puistoja, pihoja ja nurmikenttiä, luonnontilaisia niittyjä ja rantakallioita sekä harvinaista kasvillisuutta linnoituslaitteiden, muurien, ruutikellareiden ja hiekkavallien päällä. Näiden alueiden ja kasvillisuuden hoitaminen ja suojeleminen ovat puutarhureiden keskeisimpiä tehtäviä.
Kevät alkaa hiekoitussepelin ja roskien poissiivoamisella. Asukkaiden ja kävijöiden eväsretkialueinakin toimivat nurmikot hoidetaan kesäkuntoon ja viljelypalstoille vedetään kasteluletkut asukkaiden käyttöön.
Kesän kuluessa puutarhurit hoitavat kesäkukkaistutuksia, leikkaavat nurmikoita ja niittävät niitty ja -ketoalueita. Kasvillisuuden kehittymistä ja eri kasvilajien esiintymistä tarkkaillaan. On mielenkiintoista seurata, miten runsaana vaikkapa masmalo (Anthyllis vulneraria) minäkin vuonna kukkii.
Keväästä syksyyn toteutetaan suuritöisempiä projekteja, kuten eroosiovaurioiden korjaamista. Vallipoluilla, niityillä, nurmikoilla ja linnoituslaitteilla kulumista aiheuttavat mm. sää, jalankulkijat ja myyrät.
Talvisin Suomenlinnan hoitokunnan kunnossapitoyksikkö pitää huolta aurauksesta ja lumen luonnista sekä liukkauden torjunnasta, niin teillä ja kulkuväylillä, kuin pihoilla ja sisäänkäynneillä. Lumityöt kuuluvat puutarhureille sekä huolto- ja kuljetushenkilöstölle. Lumitöiden lisäksi talvella hoidetaan puiden ja pensaiden kaadot sekä leikkaukset.
Edellä luetellut työt ovat siis puutarhureiden normaalia työtä. Tervetullutta vaihtelua rutiineihin tuovat satunnaiset ja yllättävätkin keikat ja vuodenaikoihin liittyvät lisähommat. Esimerkiksi kokous ja -juhlatiloihin tarvitaan joskus kalusteiden siirtoapua. Asukas saattaa pyytää apua muutossa tai jonkin ison tavaran siirtämisessä. Marraskuun lopulla pystytämme linnoituksen joulukuuset ja koristelemme ne kauniilla valoilla. Yhtenä talvena hioimme ja maalasimme kaikki puistonpenkit.
Puutarhurin työ Suomenlinnassa on myös asiakaspalvelua. Pidämme huolta asukkaiden ja kävijöiden turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Lähes joka päivä opastamme kävijöitä löytämään reitin Kuninkaanportille, museoihin tai ravintoloihin.
On hienoa kokea vuodenaikojen vaihtumiset ja niihin liittyvät ilmiöt valoineen ja varjoineen. Kevään ja kesän kukkaloisto, syksyn ruska ja talven kimmeltävät hanget, ja vain 12 minuutin lauttamatkan päässä Helsingin keskustasta! Lisä-arvoa työpaikalle tuo monikerroksinen historia ja maailmanperintökohteen status.
Jaakko Raidén
Puutarhuri
Suomenlinnan hoitokunta
Suomenlinnassa monet palvelut ovat avoinna kävijöille myös hiihtolomaviikoilla. Linnoitukseen voi lähteä vaikka tutustumaan Suomenlinna-museoon tai Sotamuseon Maneesiin, ulkoilemaan raikkaaseen meri-ilmaan ja nauttimaan Suomenlinnan ravintoloiden ja kahviloiden antimista. Vierailuun kannattaa varustautua lämpimällä ja tuulenpitävällä vaatetuksella ja mukavilla jalkineilla.
HSL:n lautta kulkee aamusta iltaan. 15 minuutin lauttamatka on talvella elämyksellinen jäiden kolistessa lautan kylkiin. Tarkista aikataulut HSL:n sivuilta. Lautta on osa kaupunkiliikennettä, ja lautalla kelpaavat kaikki HSL:n liput.
Suomenlinna-museo on avoinna päivittäin. Perusnäyttely esittelee linnoituksen historiaa, ja nähtävillä on myös mielenkiintoinen lyhytelokuva. Vaihtuvien näyttelyiden tilassa on esillä Suomenlinnan muuttumista satavuotisen suomalaisen ajanjakson aikana esittelevä valokuvanäyttely Sata Suomenlinnan vuotta 1918-2018.
Sotamuseon Maneesin näyttely Puolustusvoimat 100 vuotta sodan ja rauhan töissä kertoo Suomen itsenäisyyden ajan sodista. Galleria Rantakasarmin näyttelyyn pääsee tutustumaan tiistaista sunnuntaihin 24.2. saakka, ja taidekäsityöläisten työhuoneet ovat avoinna perjantaisin Art Walk -tapahtumassa. Opastettuja kierroksia järjestetään talvikaudella viikonloppuisin englanniksi.
Linnoituksessa kiertelyn lomassa on mukava istahtaa lounaalle tai nauttia pullakahvit jossakin Suomenlinnan viihtyisistä ravintoloista ja kahviloista, joista monet pitävät ovensa avoinna nälkäisiä ja janoisia kävijöitä varten läpi vuoden.
Suomenlinnan matkailuneuvonta palvelee päivittäin klo 10-16. Matkailuneuvonnasta kannattaa napata mukaan Suomenlinna-esite sekä perheen pienimmille Lasten Suomenlinna -kartta. Esitteet ovat saatavissa myös verkossa. Käydessäsi matkailuneuvonnassa voit samalla tutustua maksuttomaan johdantonäyttelyyn.
Katso kaikkien palveluiden tarkat aukioloajat kalenterista.
Tervetuloa talviseen maailmanperintökohteeseen!
Suomenlinnan matkailuneuvonta
Puh. 029 53 38 410
www.suomenlinna.fi
facebook.com/Suomenlinna
instagram.com/suomenlinnaofficial
twitter.com/SuomenlinnaWHS
Suomenlinnan hoitokunnan hallintojohtajaksi on valittu Kirsi Moisander. Kirsi on aiemmin työskennellyt Jyväskylän yliopiston hallintojohtajana ja hän on konsultoinut korkeakoulujen yritysyhteistyötä.
Kirsillä on hallinto-osaamisen lisäksi vahvaa osaamista kulttuuriperintöalalta. Hän on aiemmin työskennellyt Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtajana ja tällä hetkellä hän toimii Europa Nostra Finlandin puheenjohtajana.
Kirsi aloittaa työt hoitokunnassa maanantaina 4.3.2019.
Tervetuloa töihin Suomenlinnan hoitokuntaan!
Suomenlinnan hoitokunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto, joka restauroi, ylläpitää, esittelee ja hallinnoi Suomenlinnan merilinnoitusta.
